torstai 22. kesäkuuta 2017

Iloista juhannusta!


Pihatöiden lomasta tulin pikaisesti huikkaamaan hyvät juhannukset kaikille!
Tänä keväänä hieman hukassa ollut puutarhavimma heräsi sisimmässä jälleen, joten kitkennän, kuoputuksen ja istuttelun myötä on mukava nauttia keskikesästä, vaikka se onkin suomalaiseen tapaan hieman hyinen tällä kertaa... Toisaalta saadaan nauttia tulppaaneista ja laukoista vieläkin pidempään. Ympäri pihaa saniaisten rehevyys ihastuttaa. Näitä lempikasvejani levitän kaikkialle!

Pidetään hauskaa, kukin omalla tavallamme!



torstai 15. kesäkuuta 2017

Onnellinen tässä ja nyt

Ihana hetki on tässä ja nyt. Se on illalla pihalla vaikkakin hyttystenkin ininässä. Se ohikiitävä hetki kun kuumottava lämpö avaa kevätkukat äärimmilleen ja koko maailma herää eloon. Vaikka keskellä kylmää ja myöhästynyttä kevättä näytti siltä että kaikki tulppaanit ovat kärsineitä ja kitukasvuisia, lämpö ja vesi ovat ne näin kauniiksi korjanneet. 


Vallitseva tunnelma on varsin herkkä kaikkine pastellisävyineen.
Suurine ja pienine yllätyksineen.



Vihreys tuntuu räjähtävän energiselle ja sitä haluaa vain ahmia katseellaan. Juuri nyt nautin luonnon ja kukkien katselusta varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin. Jouduin reilu viikko sitten sairaslomalle kun täysin oma-aloitteisesti tökkäsin itseäni keskarilla suoraan avoimeen silmään aamutohinoissani - ja lujaa. Ajattelin sillä hetkellä että tökkäsinkö terävällä kynnellä koko silmän puhki. Kipu oli niin valtava enkä pystynytkään avaamaan silmää kunnolla pariin päivään. Silmäsärkyä pahempaa kipua en osaa juuri nyt kuvitellakaan. Muutama päivä hiljaa pimeydessä särkylääkettä popsien vailla tietokonetta, telkkaa, kännykkää, ja ylipäätään kirkasta valoa on kohtuullisen tylsää. Toisaalta huomasin että vuosia kestänyt meditointi"harrastus" on ollut hyödyllinen. Joskus hiljentyminen voi aistiärsykkeiden kyllästämälle nykyihmiselle olla aika haasteellista ja pelottavaakin. Havaitsin, että jos mitään muuta ei voi tehdä, aina voi meditoida ja aika menee silloin huomattavasti nopeammin.

 Katse on silmässä vielä hieman sumea, mutta paranemaan päin! Töitä olen jo pystynyt tekemään ja ulkonakin puuhastelemaan. Valo ei tee enää pahaa. Sen kunniaksi piti ottaa kamera kouraan ja kontata katselemassa pienimpiäkin juttuja. Lemmikit, patjarikot, jouluruusut ja kylmänkukat. Kyllä - ne kukkivat vasta nyt.



Ehkä ne vain odottivat tulevansa nähdyiksi. ♥
 
Varjohiippa

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Kevättä pihalla ja uudessa kasvihuoneessa

Kevät on ollut ainakin kuukauden myöhässä. Nyt alkaa jo tuntua että kesää kohti mennään, vaikka viima on ulkona vielä hieman hyytävä. Narsissit ovat kukassa, tulppaanit vielä nupullaan. Kirsikkapuiden kukkanuput avautuvat varmaan ensi viikolla. Sitten voi viettää ihan omaa pikku hanamia. ;)


Ei kesää ilman hortensiaa. ♥ Se saa tosin viettää yöt vielä verannan suojissa.

 Jonkin verran taimihankintojakin on tullut tehtyä. Tässä vain murto-osa... Valkoalpia, sinipiikkiputkea, keijunkukkia.
Esittelenpä tässä kaksi ehdotonta aarretta joihin rakastuin täysillä. Rakastan lehtimuotojen ja värien leikkiä, joten nämä ovat minulle aikamoisia namuja!

 Amber Jubilee -heisiangervo. Lehtien väri vaihtuu kevään keltaoranssista kesäksi limenvihreän ja punertavan sekoitukseksi ja syysväritys on purppurainen. Todellinen ilotulitus koko kasvukauden. Pähkäilen vain vielä missä se parhaiten nousee edukseen.

Ihana purppuralehtinen kurjenpolvi Geranium pratense 'Midnight Reiter' jossa vaalean liilat kukat. Jälleen aivan törkeän hienonväriset lehdet. Piti ihan ahneuksissa 2kpl ostaa.

Hyviä kasviuutisia:
Double Ellen Picote tarhajouluruusussa on pullea nuppu.
Marhanliljat taitavat kukkia tänä vuonna (valtavia)!
Sinivaleunikko on lisääntynyt!
Viime keväänä kuolleeksi luulemani omenapuu on maagisesti herännyt henkiin. Onneksi en kiskonut sitä pois. Viime vuonna siihen ei tullut lehden lehteä mutta jotenkin se on elpynyt. En ymmärrä.

 Tulppaanit ovat olleet kaikki tänä keväänä kovin pieniä ja kituvan näköisiä. Jotain sieltä kuitenkin on tulossa. Näistä tulee varmaan juhannustulppaaneita kuten toissavuonna.

Himalajanmarskinliljat (Eremurus himalaicus) istutin syksyllä. Näitä kokeilin nyt ensimmäistä kertaa ja talvehtivat hyvin. Reilun 10cm tanakat alut peittelin harsolla koska ovat arkoja kevään kylmyydelle.

Kaikkea pientä kivaa esikasvussa: papuja, auringonkukkia, maissia...


 Daaliat ovat pieniä, mutta tanakoita.
Lajike on hieman erikoinen pinkki raidallinen Garden Show.


Uusi kasvihuone aiheutti niin iloa kuin painajaisiakin. Isä-parkani oli kovilla kun sitä yhdessä kasattiin sadoista muttereista ja nippaleista. Kiitokset ovat siis paikallaan kovasta urakasta. Jälleen yhdessä todettiin kun lopulta oli valmista: ei koskaan enää! Kaikenlainen kasaaminen voi olla joskus hermoja raastavaa, etenkin jos ohjeet ovat hieman seikkaperäiset ja joskus jopa virheelliset. Mutta nyt loppu hyvin, kaikki hyvin.

 Tuntuu ylelliseltä astua sisään melkein 10m² kasvihuoneeseen.
Tomaatit jo malttamattomana odottelevat sisäänpääsyä. Seinät ovat UV-suojattua kennolevyä. Tilasin Saksasta kun sieltä sai edullisesti.

Toivotaan että myrskytuuli laantuu ja saataisiin vihdoin kesän lämpö meitä hellimään. Ei enää yöpakkasia, ei räntää, kiitos! Aurinkoista viikonloppua kaikille!

lauantai 20. toukokuuta 2017

Sinivalkoinen keväthetki








Kevät tuntuu vihdoinkin saapuneen! Kauan sitä onkin saanut odottaa. Juuri nyt kukassa ovat vasta scillat, kevättähdet ja muutama hassu narsissi. Normaalisti narsissit ovat tähän aikaan jo melkein kukkineet ohi. Paljon on siis vielä odotettavaa! Suloisimmat kevätkukat kaipaavat kameran kautta hieman lähempää tarkastelua jotta niistä pääsee kunnolla nauttimaan.

Viimeisen parin päivän sisällä luonto on kyllä silminnähden vihertynyt. Lehdet alkavat pikkuhiljaa puhjeta. Tulppaaneille vuosi on tainnut olla melko huono. Joissakin paikoissa ovat todella näivettyneen näköisiä ja pieneksi jääneitä alkuja joista tuskin tulee mitään. Kastelu on nyt avainasemassa, sen verran kuivaa on ollut. Ukkolaukkoja istutin onneksi syksyllä paljon ja ne kasvavat kohisten - ensimmäiset nuput ovat jo näkyvissä. Kukkapenkkien suurempi kunnostus ja uusien jo hankittujen taimien istuttaminen saa vielä hetken odottaa, sillä syksyllä istuttamieni uusien taimien elonmerkkejä odotellessa en uskalla pahemmin penkkejä tonkia jotten vahingossa sörki ylös tärkeitä taimia.

Ilta-auringon lämmittäessä on kuitenkin mukava suihkutella istutusalueita ja kuunnella lintujen kevätkonserttia. Ehkä pikkuhiljaa siitä jälleen alkaa uusi into puutarhatöihin ja se kauan kadoksissa ollut villi vihertunne palaa sydämeen. Pihatyömaalla on pohjatyöt melkein valmiina uutta kasvihuonetta varten ja kasvihuoneen osatkin jo saapuivat. Se tietää siis jälleen aikamoisen palapelin kasaamista, mutta onneksi tiedossa on lempeitä kevätpäiviä ja -iltoja. Siitä hieman enemmän kun projekti etenee. 

Nautitaan keväästä ja sen pienistä ja hieman suuremmistakin hetkistä täysillä! Blogipäivitykset ovat jääneet minulla viimeaikoina hieman harvoiksi, mutta Instagramin puolella tulee oltua ahkerammin ja uuden paremman älypuhelimen innostamana, joten nähdään myös siellä puolella! ♥ ;-)

maanantai 1. toukokuuta 2017

Ailahtelevainen kevät


Ukkolaukat ja tulppaanit kasvuvauhdissa! Syksyn kuoppaamisurakka alkaa tuottaa tulosta.



Vappu valkeni - paino sanalla valkeni - lumisena kuten moni muukin on todennut. Tänään onneksi tuli täyskäännös ja aurinko on hellinyt koko päivän, lähes kaikki lumi katosi saman tien, kylmä tuuli tosin hieman lannistaa vapunpäivän iloa. Kasvihuoneessa lämpötila oli kohtuulliset +27c. Tsinniat on ruukutettu nyt isompiin astioihin, ja maljakkoon sain taas ihania kukkia poimia. Nautin niistä suuresti vaikka pieniä ovatkin. Pisin tomaatti on nyt metrin mittainen, toiset jotain 20-40cm väliltä. Kääpiösamettikukan ensimmäinen nuppu avautui.

Pihalla krookukset kukkivat ja Tete-narsissit tuovat kestävää keltaisuutta ruukkuistutuksiin. Taidan jo ensi viikolla tehdä muutamia kylvöksiä kasvihuoneeseen. Kävi miten kävi, enää en malta odottaa! Viime vuonna tähän aikaan istutin jo pihalla taimia kovaa vauhtia. Nyt tuntuu oudolta ajatella että toukokuu alkoi jo. Tälle viikolle on onneksi aurinkoa luvattu lähes joka päivälle, joten ehkäpä jotain suurempaa pihaprojektia voisi jo pikkuhiljaa aloitella. Lämpöaaltoa odotellen, mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! ;-)

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Koti vai viidakko?



Se tunne, kun alkaa miettimään että lähtikö tänä vuonna siemenkylvöt hieman lapasesta.  Loputon viidakko laajentuu huoneesta toiseen. Jos joku kurkistaisi ikkunasta sisään, ei sieltä muuta näkyisi kuin pelkkää vihreää.



Malabarinpinaatit malttavat vielä mielensä ja ovat melko hillittykasvuisia. Toisaalta jos niille laittaisi köynnöskepit, varmaan kasvu räjähtäisi heti. Olen monesti huomannut että köynnöskasvi kyllä vaistoaa kun tuki on lähellä, silloin alkaa kova kasvuvauhti.



Tomaatteja pukkaa joka suunnalta. Luulin jo aluksi että mitkään näistä eivät idä. Onneksi en ehtinyt sentään uutta satsia kylvää. Eiköhän nämä 25 tainta riitä alkajaisiksi...


Koska minulla on kasvamassa vain kolmea eri lajiketta, vihreä Green Zebra, punainen Supersweet 100 ja keltainen Udi, merkkasin taimet helposti vain eri värisillä tikuilla koulimisvaiheessa. Olen käyttänyt samaa systeemiä monien muidenkin kasvien kanssa jotka tunnistaa muuten helposti, mutta joiden eri väriset lajikkeet haluaa pitää erossa toisistaan ja aikoo istuttaa tietyt kukat tietyille paikoille väriensä mukaan. Etenkin kasvihuoneen kevätkaaoksessa kouliessa voi monesti taimet mennä sekaisin. Joskus käytän ihan puolitettuja grillitikkuja joiden päät dippaan väriin. Esimerkiksi jos vaikkapa auringonkukkia on samaan aikaan kasvamassa mustaa, punaista ja keltaista. Huomattavasti nopeampi systeemi kuin pienten lappujen ja taimikylttien väsääminen kymmenille taimille.


Vielä kun nämä saisi kaikki pidettyä hyvässä kunnossa kevääseen asti. Tsiniat ovat kohta kukassa. Jos olisin järkevä, katkoisin nuput pois ja antaisin taimen haarottua, mutta kun en millään raaski vielä leikata. Sitten kun nuput avautuvat, pätkäisen ne maljakkoon. Ne olisivat pärjänneet huomattavasti lyhyemmällä esikasvatuksella. Toisen satsin voisi vielä kylvää jos vain tila kotona riittäisi. Kohta täytyy varmaan laajentaa kasvatuksia vielä makuuhuoneenkin puolelle...

Aurinkoisia päiviä ja kevättuulen lämpöä jo odotellen...
Linda

perjantai 14. huhtikuuta 2017

Pääsiäisen uudet alut



Kohmean maan keskeltä nousee vihreys laukkojen muodossa. Viereltä pilkistävät verenpunaiset Angelique-tulppaanien alut, ne sadat sipulit jotka syksyllä piilotin. Pihani on jo täysin lumeton, mutta vielä kylmä. Krookusten nuput odottavat auringon hipaisua avautuakseen. Helleborus Nigerin täydellistäkin puhtaammat kukat liikuttavat aina yhtä voimallisesti hetkenä jolloin luonto vasta heräilee talviunesta. Pääsiäistä en ole kotiini erityisemmin koristanut, nautin vain ikkunalautojeni ylitsepursuavasta vihreydestä, täydessä lehdessä olevasta japaninvaahterasta, uhmakkaasta hortensiasta, sekä ajatuksesta että voin viettää pääsiäisen kukkapenkkejä rapsutellen, ja ehkä kasvihuonettakin siistien. Koko kevät on mennyt lujaa. Olen ollut onnellinen erilaisten harvinaisen mielenkiintoisten työprojektien parissa, joten en pahemmin ehtinyt edes miettämään että koskahan se kevät vihdoin saapuu. Nyt se tuntuu olevan jo melkein täällä. Yläkerrassa odottaa pahvilaatikollinen Hollannista hankittuja sipuleita. 50 kellohyasinttia, 250 kruunuvuokkoa, 40 liljaa, 50 tuoksumiekkaliljaa, 12 daaliaa ja muutama pullea tuoksuinkivääri. Ensi viikon unelmissa on tilata kuormallinen kivituhkaa tulevan hyötytarhan käytävien pohjaksi. Puutarhaunelmat alkavat ehkä taas konkretisoitua. Uusi kevät. Uusi alku.
Hyvää pääsiäistä kaikille!

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Pientä pintaremonttia - kotivarasto











Voisin sanoa, että melkein kuin taikaiskusta, joka vuosi aina samaan aikaan iskee joku kummallinen sisustus- ja uudistusvimma kotona. Koko alkuvuosi on ollut aikamoista projektientäyteistä aikaa suunnitelutöiden puolesta, joten paljon on tullut vain tietokoneella istuttua. Silläpä kaipasin hieman jotain muuta vastapainoksi, eli "pientä viikonloppuprojektia". Yläkerrassa oleva melko pieni huone on aina ollut epämääräinen varastohuone. Ajattelin että nyt on aika muuttaa se käytännölliseksi ja siistimmäksi varastohuoneeksi. Olin myös totaalisen kyllästynyt sen vaaleanviolettiin väriin ja joskus kovalla vaivalla maalaamiini tummanvioletteihin pystyraitoihin. En viitsi edes laittaa tähän mitään ennen-kuvaa, en halua edes muistella sitä! 

Säilössä oli ne kaksi rullaa Duron Gammalsvenska-malliston Hudiksvalls Teater tapettia jotka Wallpaperdirectin alennusmyynnistä noin vuosi sitten ostin (edellisessä kevään sisustusmaniassa...). Olen aina rakastanut sitä tapettimallia, ja sitä piti tulla olohuoneen yhdelle seinälle, mutta kun eivät sopineet muiden seinien sävyn kanssa, jäivät ne käyttämättömiksi. Ajattelin että näinköhän riittävät huoneen kahdelle, saatikka kolmelle seinälle. Pakko oli kokeilla, ja onneksi kävi hyvä tuuri! Kiitos lukuisten ovi- ja ikkuna-aukkojen sekä helpon tiheän kuvioinnin, tapetti riitti juuri ja juuri. Pari hassua jämäpalaa jäi jopa yli. 

Valkoista kangasta olin vailla, jotta saisin huoneen laskevan katon syvennyksen eteen tehdä uudet sopivammat verhot violettien tilalle. Äitini kaivoi varastostaan vanhat lakanat joissa on hänen itsensä aikanaan virkkaamat pitsit. Sellaisia lakanoita kun ei nykypäivänä käytetä, tulevat pitsit nyt kauniisti esille verhoina joissa niitä saa ihastella. ♥ Suuri kiitos äipälle ihanuuksista! ♥ 
Ikkunaan ompelin kapan joskus kirpputorilta löytämästäni kappakankaasta. Se sopi mielestäni tyyliltään pitsien ja tapetin kanssa. Isoäidin vanhan, kovin modernin pöydän päälle heitin myös pitsiliinan jotta musta pöytä "maastoutuu" hieman paremmin tähän uuteen maalaisromanttiseen villitykseen.

Yksi ongelmapesäke huoneessa on ollut myös muurin edusta josta oli jo ennen minun aikaani purettu ilmeisesti hella pois ja suljettu muuri. Lattian nurkassa on kuitenkin muurattu koroke, joka estää juuri sopivasti sen, että mitään kaappia tai huonekalua siihen saisi laitettua. Kulmaraudoilla ja laudoilla saatiin sekin nurkka nyt hyötykäyttöön ja saan siihen aseteltua tavaroita. Tiiliseinään poraaminen oli yllättävän kova homma ja tähän "pikku viikonloppuprojektiini" mukaan tempautunut isä-parkani sai siinä vähän taistella poransa kanssa, mutta nyt on hyllyt ja ne pysyy.

Systeriltä saaduilla tapetinjämillä päällystin pahvilaatikoita säilytyslaatikoiksi. Vanhoja tapettipaloja löytyy minultakin, joten se projekti jatkunee taas jonain toisena viikonloppuna. Kauniisti koristellut laatikot ovat siistejä ja nättejä pinottuina ihan sellaisenaan. Nyt tämä huone on ikkunalistoja vaille valmis, ja pahin sisustamisinto tällä erää taltutettu. Nyt voi taas rauhallisin mielin käydä kohti uutta työviikkoa. ;)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...